Yleistä tietoa
Työnohjaus on oman työn ja työyhteisön kehittämisen väline, joka tukee oppimista ja palvelujen kehittämistä. Se perustuu kokemukselliseen oppimiseen ja sen keskeisenä menetelmänä käytetään keskustelua koulutetun työnohjaajan kanssa.
Työnohjaus auttaa työntekijää/johtajaa tutkimaan omaa työtään; perustehtävää, työtilanteita, tapoja toimia, vuorovaikutuksia työtilanteissa, omaa asennetta eri tilanteissa sekä erilaisten työtilanteiden herättämiä tunnetiloja. Työnohjaus kehittää ammatillisuutta ja auttaa ammatillisen työotteen ja asenteen säilyttämistä työelämän erilaisissa tilanteissa. Ammatillisuus suojaa meitä tunteiden myllerryksessä ja auttaa turvaamaan hyvinvointiamme. Työnohjaus voi toimia myös oman työtehtävän ja roolin selkiyttäjänä.
Työnohjausta voidaan käyttää myös työyhteisöjen toimivuuden kehittämisessä sekä kriisitilanteissa. Parhaimmillaan työnohjaus lisää työyhteisöjen jäsenten välistä rakentavaa vuorovaikutusta ja työhyvinvointia. Työnohjaus on aina tavoitteellista ja luottamuksellista.
Toteutan työnohjausta yksilöille, ryhmille/tiimeille, työyhteisöille sekä esimiehille ja johtoryhmille.
Yksilötyönohjaus
Yksilötyönohjauksen kohteena on yksittäinen henkilö/työntekijä. Yksilötyönohjaus antaa mahdollisuuden tutkia omia toimintatapoja työssä. Yksilötyönohjauksen avulla tavoitellaan ohjattavan itsetuntemuksen ja ammatti-identiteetin vahvistumista suhteuttaen samalla omia tuntemuksia, ajatuksia ja toimintamalleja työyhteisön tapahtumiin. Samalla pyritään tukemaan työyhteisötaitojen kehittymistä sekä oman ongelmanratkaisukyvyn vahvistumista. Lähtökohtana on ajatus siitä, että yksilö kykenee hyödyntämään kokemuksensa ja käyttämään niitä oman kehittymisensä voimavaroina. Keskeisenä on omaa henkilökohtaista kokemusta tutkiva ja reflektoiva prosessi, joka mahdollistuu kun ihminen kohtaa uudet kokemukset uudesta näkökulmasta käsin.
Ryhmätyönohjaus-/tiimityönohjaus
Ryhmätyönohjauksen kohteena voivat olla samankaltaisissa työtehtävissä toimivat henkilöt joko yhdestä työyhteisöstä tai useista eri työyksiköistä. Työnohjausryhmässä työnohjaaja avittaa ryhmän jäseniä oppimaan tehokkaita vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja tai kehittämään ryhmän työskentelyprosesseja. Oppiminen tapahtuu ryhmän jäsenten kokemusten kautta sekä ryhmän sisällä tapahtuvien prosessien tutkimisella. Ryhmässä voidaan käsitellä kaikenlaisia hankalia työtilanteita: konflikteja, asiakaspalautteita ja ongelmallisia eettisiä valintoja.
Tiimityönohjauksessa ohjattavana on usein moniammatillinen ryhmä, jonka jäsenillä eri ammattialoilla voi olla jopa erilainen kieli, toimintatapa ja/tai työn teon kulttuuri. Työohjaus voi auttaa tiimin jäseniä luottamussuhteen saavuttamisessa, oppimaan avoimuutta ja toistensa arvostusta ja saamaan näin kaikkien tiimin jäsenten osaaminen hyvään ja sujuvaan käyttöön. Työnohjauksessa on aikaa ja tilaa paneutua näihin asioihin ja puhua asioista, jotka pitää puhua avoimeksi.
Työhteisötyönohjauksen kohteena on kokonainen työyhteisö esimies mukaan lukien. Tarkastelun kohteena on yhteisön perustehtävän, rakenteiden, johtajuuden ja tunneilmaston tutkiminen. Työnohjaaja auttaa yhteisöä ensisijaisesti perustehtävän toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteisötyönohjaus on erityisen hyvä keino yhteisen käsityksen luomiseen työn tarkoituksesta ja tavoitteista. Se auttaa työyhteisöä löytämään ratkaisuja sekä työtilanteiden ja asiakkaiden että työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen tuomiin jännitteisiin. Tavoitteena on lisätä ryhmän jäsenten ymmärrystä itseään, työtään ja työyhteisöään kohtaan.
Tyypillisiä käsiteltäviä teemoja ovat mm. työn sujuminen ja käytänteet, yhteiset pelisäännöt, päätöksenteko, esimiehen ja henkilöstön yhteistyö, työssä jaksaminen, ongelmanratkaisu, ristiriidat ja konfliktit, kriisiytyneen työyhteisön avittaminen. Työnohjaus voi auttaa ennaltaehkäisevästi ongelmien syntyyn niin, että yhteisön valmiudet käsitellä ongelmia paranevat jatkossa. Työnohjaus on työyhteisön toimintakyvyn vahvistamista.
Esimiestyönohjaus
Esimiesten työnohjaus voi olla joko yksilöohjausta tai ryhmäohjausta esimiehistä koostuvassa ryhmässä. Monilla esimiehillä ei ole muita tilaisuuksia kuin työnohjaus, jossa voi eritellä ja tutkia omaa johtajuutta, suhdettaan työhön ja tutkia työhön liittyviä tapahtumia. Esimiestyönohjauksen keskeinen lähtökohta on auttaa ohjattavaa näkemään itsensä johtajana, johtamisen perustehtävä: organisaation tavoitteiden edistäjänä suhteessa alaisiinsa.
Johdon työnohjaus ja coaching (Yksilö- tai ryhmäohjauksena)
”Johdon työnohjaus on esimiehille ja johtajille kohdennettu ammatillisen kehittymisen menetelmä. Sen avulla on mahdollista käydä läpi erilaisia työhön liittyviä asioita, ilmiöitä ja kokemuksia johtamiseen ja työnohjaukseen erikoistuneen ammattilaisen kanssa. Työskentely mahdollistaa asiakkaalle professionaalista kasvua, ammatillisen kompetenssin lisääntymistä sekä parantaa työn laatua.
Johdon työnohjaus on työntekijän oman työn, työtavan ja työntekijän oman itsen tarkastelua ja tutkimista erityisesti johtajuuden ja johtamisen näkökulmasta. Tavoitteellinen 1-3 vuoden mittainen prosessi mahdollistaa syvällisen henkilökohtaisen, ammatillisen ja organisatorisen kehittymisen. parhaimmillaan työnohjaus voi edistää pysyvien myönteisten muutosten toetutumista sekä asiakkaassa että tämän organisaatiossa.” (Johdon työnohjaajat Ry, JOTO)
Coaching mielletään henkilökohtaiseksi valmennukseksi, tätä voidaan käyttää silloin, kun se asiakkaan tarpeista lähtien on hyödyllisempi työote kuin perinteinen johdon työnohjaus. Valmentaja/coachi auttaa asiakastaan hyödyntämään omia voimavarojaan niin, että hän saavuttaa sovitut tavoitteensa. Lisäksi valmentaja voi auttaa valmennettavaa mm.; johtamaan itseään, pystyäkseen johtamaan muita, menestymään työssään, lisäämään tietoisuutta itsestä ja perustehtävästä ja johtamisen perustehtävästä, vahvistamaan itsetuntemusta, tietämään, mihin valmennettava on menossa ja miksi, löytämään oman arvopohjan ja omat motivaatiotekijät, tasapainottamaan työ- ja yksityiselämän haasteet.
Tausta-ajatuksena coachingissa on vahvasti ratkaisukeskeinen näkemys, jossa valmennettava saa tukea/apua valmentajalta oppimaan itseohjautuvaksi.
Coaching on lyhyempikestoisempi ja istuntojen frekvenssi tiheämpi kuin johdon työnohjauksessa ja väliaikana voidaan olla ohjattavan kanssa tarvittaessa puhelin- tai nettiyhteyksissä. Tiheä frekvenssi luo tehokkuutta vaikuttavuuteen ja tulosten pysyvyyteen. Coaching korostaa työnohjausta enemmän tavoitteiden asettelua, tavoitteet sidotaan organisaation toiminnan tavoitteisiin. (Marita Paunonen-Ilmonen, 2014).
Johtajan työ on aika yksinäistä ja joskus myös tunnetasolla kuormittavaa työtä. Johtajan on tarpeen saada purkaa omaa tunnekuormaansa, tähän on mahdollisuus johdon työnohjauksessa, coachingissa tai kriisityönohjauksessa.
Kriisityönohjaus
Kriisityönohjausta tarvitaan silloin, kun johtajan työssä tai työyhteisöä on kohdannut äkillinen, koskettava ja järkyttävä tapahtuma tai asia, jota ei ole voitu ennalta arvata tai ennustaa. Kriisityönohjaustarpeeseen voivat johtaa hyvin monenlaiset asiat. Tilanne tai tapahtuma on sellainen, ettei siitä selvitä normaalien tavanomaisten selviytymiskeinojen avulla. Näissä tilanteissa pystyn auttamaan ohjattaviani. Kriisityönohjausta lähellä olevia ohjausmuotoja ovat Defusing ja Debriefing –ohjaus.
